Reilu vuosi sitten aloitin kirjoittamaan tätä blogia, ja huomaan kirjoitusten koostuneen pääosin syvälliestä hengellisiin aiheisiin liittyvistä pohdiskeluista ja avautumisista. Nyt koen että haluan alkaa suunnata tätä blogia paljon enemmän sisustukseen liittyvään suuntaan, sekä muihin juttuihin mitkä tuovat vaan hyvää mieltä ja joista olen kiinnostunut.
Päätin vaihtaa blogini nimen Neiti Pohjanmaalta siihen suuntaan mikä kuvastaa enemmänkin esteettisyyttä ja mieltymystäni vaaleaan sisustukseen. Eli tällä hetkellä se on Valkoista kimallusta.
Saa nähdä tulenko vaihtamaan vielä sen. Ja tietysti tulen jatkossa kirjoittamaan myös syvällisistä jutuista, riippuu mitä eteen tulee. :)
Pieniä murusia elämästäni - pieniä kauniita asioita kuten esteettisyyttä sisustuksen muodossa ja välillä syvällisempääkin pohdintaa.
sunnuntai 31. elokuuta 2014
maanantai 18. elokuuta 2014
Mä oon enemmän kuin elossa
Tässä tämän hetken fiilikset.. Olen onnellinen; ei ole mulle mikään automaatio elämässäni, pitkä tie on tullut kuljettua että oon päässyt tähän asti.
En tiedä mitä tulevaisuus tuo mulle tullessaan, mutta aavistelen että hyvää ja mielenkiintoista, ja paljon!
Tämän kappaleen sanoin - haluan päästää irti pelosta, mä oon enemmän kuin elossa!
En tiedä mitä tulevaisuus tuo mulle tullessaan, mutta aavistelen että hyvää ja mielenkiintoista, ja paljon!
Tämän kappaleen sanoin - haluan päästää irti pelosta, mä oon enemmän kuin elossa!
torstai 14. elokuuta 2014
Missä olenkin, minne menenkin
Sain idean tässä yhtenä päivänä liimailla isolle valkoiselle kartongille kuvia ja tekstejä, jotka kuvaavat juuri sitä minulle ominta hengellisyyttä ja jotka tuovat hyvää mieltä ja rohkaisua elämään. Selailin aiemmin hankkimiani Nuotta-lehtiä, ja valitsin sieltä kyseiset jutut, siellä kun on mielestäni niin raikkaasti ja kivasti tuotu esiin tällaiset asiat.
Minuun kolahti teksti plus kuva koskien psalmia 139. Se onkin ollut jossain muotoa ajatuksissa viime päivät, ja tänään kaupungilla kävellessä näin myös sattumalta eräällä tytöllä hupparin jonka selässä lukivat myös kyseisen psalmin sanat "...missä olenkin, minne menenkin..." :)!
Herra, sinä olet minut tutkinut,
sinä tunnet minut.
Missä olenkin, minne menenkin,
sen sinä tiedät,
jo kaukaa sinä näet aikeeni.
Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut,
perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa,
jota sinä, Herra, et tuntisi.
Sinä suojaat minua edestä ja takaa,
sinä lasket kätesi minun päälleni.
Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä,
siihen ei ymmärrykseni yllä.
Turvallista, kaunista ja ihmeellistä.
Minuun kolahti teksti plus kuva koskien psalmia 139. Se onkin ollut jossain muotoa ajatuksissa viime päivät, ja tänään kaupungilla kävellessä näin myös sattumalta eräällä tytöllä hupparin jonka selässä lukivat myös kyseisen psalmin sanat "...missä olenkin, minne menenkin..." :)!
Herra, sinä olet minut tutkinut,
sinä tunnet minut.
Missä olenkin, minne menenkin,
sen sinä tiedät,
jo kaukaa sinä näet aikeeni.
Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut,
perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa,
jota sinä, Herra, et tuntisi.
Sinä suojaat minua edestä ja takaa,
sinä lasket kätesi minun päälleni.
Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä,
siihen ei ymmärrykseni yllä.
Turvallista, kaunista ja ihmeellistä.
lauantai 9. elokuuta 2014
Kristityt haloo eihän katota alaspäin toisiamme!
Kristiusko - kuten yleisessä tiedossa on- on pirstoutunut erilaisiin suuntauksiin ja nämä suuntaukset puolestaan ovat synnyttäneet uusia, ja niin edelleen. Mielestäni kristityt uskovat kuluttavat aika paljon energiaa - valitettavasti -moittimalla eri suuntausten piirteitä ja oppeja - korostaen oman yhteisönsä "elävää kristillisyyttä" ja oikeaoppisuutta, sitä parhaimmuutta. Ja kyllä, itse olen tähän myös monesti syyllistynyt. Tänään ajattelin ensimmäistä kertaa elämässäni niin että miksi ihmeessä tuhlata energiaansa moiseen, ihan oikeasti.
Ajattelen kyllä niin että tervettä kriittisyyttä on hyvä olla ja eihän kaikista suuntauksista vaan voi pitää, on tärkeää löytää se oma juttunsa.
Mutta mielestäni on aika ikävää antaa ymmärtää että juuri siinä omassa yhteisössä on Se Oikea Tieto kaikesta mitä kristillisyyten tulee.
Siinä missä jossakin suuntauksessa ollaan puhtaalla sydämellä kun otetaan vastaan kaikki lapset mitä Luoja suo, jossakin suuntauksessa käytetään ahkerasti Herralta saatua karismaattista armolahjaa ja rukoillaan rukousta kaipaavien puolesta.
Siinä missä jossakin kunnioitetaan Jumalaa Isänä ja Mariaa Jumalan meille lahjoittamana Jumalansynnyttäjänä, autuaana, kristittyjen äitihahmona, toisessa suuntauksessa hoidetaan huolella Jumalan meille antamaa omaa ruumista ja ei pilata sitä kofeiinipitoisilla juomilla tai liialla lihansyönnillä.
Siinä missä jossakin odotetaan Jeesusta pian palaavaksi ja suunnataan evankelioimaan ihmisten pariin, jossakin opetetaan että huomaa lähimmäisesi ja osoita hänelle välittämistä samalla tavoin kuin tiedät Jumalan sinuakin rakastavan.
Ja niin edelleen. Varmaankin jokainen kristillinen ryhmä voisi ottaa monestakin asiasta oppia toisilta.
Mikä sitten on kristitty? Nimenomaan vakaumuksellinen/tunnustuksellinen/uskova kristitty? Itse ymmärrän sen niin että kristitty on ihminen joka uskoo Jeesuksen, Jumalan Pojan, joka myös itse on Jumala -tulleen maan päälle sovittamaan koko ihmiskunnan synnit ja että Häneen uskomalla saa syntinsä pois pyyhityksi Jumalan silmien edestä ja rauhan Jumalan ja ihmisen välille. Hän pitää kastetta tärkeänä asiana. Kristitty uskoo Isä Jumalaan, Poika Jeesukseen ja Pyhään Henkeen. Hän uskoo Jumalan luoneen jollain tapaa maailman ja myös pitävän sitä ikäänkuin yllä. Hän uskoo Jeesuksen toiseen tulemiseen ja ikuiseen elämään "taivaassa" jonka saa lahjaksi pelkästä uskosta.
Kristityt hei - meillä on paljon yhteistä, vaikka onkin sadoittain erilaisia tapoja ja painotuksia! Meidän uskomme kohde on sama ja se lienee tärkeintä. Ei viittittäis katsoa alaspäin toisenlaisia tapoja ja näkemyksiä omaavia!
Ajattelen kyllä niin että tervettä kriittisyyttä on hyvä olla ja eihän kaikista suuntauksista vaan voi pitää, on tärkeää löytää se oma juttunsa.
Mutta mielestäni on aika ikävää antaa ymmärtää että juuri siinä omassa yhteisössä on Se Oikea Tieto kaikesta mitä kristillisyyten tulee.
Siinä missä jossakin suuntauksessa ollaan puhtaalla sydämellä kun otetaan vastaan kaikki lapset mitä Luoja suo, jossakin suuntauksessa käytetään ahkerasti Herralta saatua karismaattista armolahjaa ja rukoillaan rukousta kaipaavien puolesta.
Siinä missä jossakin kunnioitetaan Jumalaa Isänä ja Mariaa Jumalan meille lahjoittamana Jumalansynnyttäjänä, autuaana, kristittyjen äitihahmona, toisessa suuntauksessa hoidetaan huolella Jumalan meille antamaa omaa ruumista ja ei pilata sitä kofeiinipitoisilla juomilla tai liialla lihansyönnillä.
Siinä missä jossakin odotetaan Jeesusta pian palaavaksi ja suunnataan evankelioimaan ihmisten pariin, jossakin opetetaan että huomaa lähimmäisesi ja osoita hänelle välittämistä samalla tavoin kuin tiedät Jumalan sinuakin rakastavan.
Ja niin edelleen. Varmaankin jokainen kristillinen ryhmä voisi ottaa monestakin asiasta oppia toisilta.
Mikä sitten on kristitty? Nimenomaan vakaumuksellinen/tunnustuksellinen/uskova kristitty? Itse ymmärrän sen niin että kristitty on ihminen joka uskoo Jeesuksen, Jumalan Pojan, joka myös itse on Jumala -tulleen maan päälle sovittamaan koko ihmiskunnan synnit ja että Häneen uskomalla saa syntinsä pois pyyhityksi Jumalan silmien edestä ja rauhan Jumalan ja ihmisen välille. Hän pitää kastetta tärkeänä asiana. Kristitty uskoo Isä Jumalaan, Poika Jeesukseen ja Pyhään Henkeen. Hän uskoo Jumalan luoneen jollain tapaa maailman ja myös pitävän sitä ikäänkuin yllä. Hän uskoo Jeesuksen toiseen tulemiseen ja ikuiseen elämään "taivaassa" jonka saa lahjaksi pelkästä uskosta.
Kristityt hei - meillä on paljon yhteistä, vaikka onkin sadoittain erilaisia tapoja ja painotuksia! Meidän uskomme kohde on sama ja se lienee tärkeintä. Ei viittittäis katsoa alaspäin toisenlaisia tapoja ja näkemyksiä omaavia!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)