Olen jo pitkään ajatellut että tämä blogini on tehnyt sen tehtävä mikä sillä oli minulle itselleni; olen saanut ajatukset muodostettua asioihin missä pitkään olin syvässä kriisissä. Mietin että sulkisinko koko blogin vai antaisinko olla, jos vaikka joku löytää sieltä kosketuspintaa omiin mietintöihinsä.
Nyt kuitenkin tuntuu että haluan kirjoittaa nyt tänne.
Paljon on omat ajatukset muuttuneet näissä teemoissa mitä olen täällä paljon pyöritellyt, hengellisellä saralla siis. Jonkinlaista hyväksymistä ja ymmärrystä on tullut myös siihen että tämä kaikki on vain niin kovin inhimillistä aina kun pyöritetään eri seurakunnan toimintaa ja muodostetaan oppikäsityksiä.
Ensi kertaa elämässä olen alkanut löytää myös ihan itse ne rajat moraalisesti ja arvoihin liittyen, mitkä todella voin allekirjoittaa. Se on saanut itseni myös arvostamaan uudella tavalla raamatun ohjeita, kun huomaa käytännön elämässä niissä olevaa viisautta.
Se mikä sai oikeastaan itseni nyt tänne kirjoittamaan on pohdinta siitä että milloin koen olevani tarpeeksi vahva sitoutuakseni tiettyyn seurakuntaan. Kokisin sen itselleni hyväksi jossain vaiheessa, mutta en missään tapauksessa halua enää mennä minkäänlaiseen kollektiiviseen itselleni sopimattomaan ja puristavaan muottiin, jossa ylhäältä päin annetaan ymmärtää
- mikä on sinulle tärkeää
- mitä sinun tulee tavoitella elämässäsi
- mitä ajattelet mistäkin pikkutarkoistakin moraalisista asioista
- keiden kanssa sinun kannattaa aikaa viettää (!)
- miten käytät rahasi
- mitä saat ylipäätään tuntea asioista (!)
- saatko ajatella kriittisesti vai et (!)
- mitä asioita saat kyseenalaistaa
- miten käytät viikonpäiväsi ja miten täytät kalenterisi (!)
Ja riippuen kirkkokunnasta- ja sen alapuolella olevista eri seurakunnista
- mikä opillinen asia on sinulle tärkein/mitkä ovat tärkeimmät opilliset asiat sinulle
- Minkälaista oppia ja toiminta- ja ajatusmuotoja korostat
Koen itse jotenkin turhauttavaksi sen, kun eri kirkkokunnissa ne opilliset korostukset ovat niin ilmeisiä, ja itseni on vaikea ajatella että siirtyisin allekirjoittamaan jonkin tietyn korostuksen vain siksi että kokisin muutoin hyväksi tietyn paikan. Tai ehkä en vain ole tarpeeksi vahva vielä toistaiseksi olemaan oma itseni, välittämättä ulkoapäin tulevista odotuksista ja paineista?
Lisäyksenä vielä, että itse asiassa en kyllä koskaan tainnut mennäkään täysin mihinkään muottiin, sillä en osannut vaikka kuinka yritin. ;D Olin siis siinä liian huono ;) Mutta yritys tosiaan oli kova ja tunnollinen, ja muotin olemassaolo oli ilmiselvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti