Aloitin tosiaan ylimääräisten kilojen pudottamisen tuossa useita viikkoja sitten, ja lisäsin paljon liikuntaa. Alussa ruoka (ja herkut) oli mielessä lähes koko ajan, oikeastaan reilu viikon ajan, mutta sen jälkeen helpotti. Syön toki viisi kertaa päivässä, mutta vaan jonkin verran pienempiä annoksia. Vettä mun on aika helppo muistaa juoda paljon, ja eka kertaa elämässä tavalliset ei-suolatut pähkinät sekä rusinat niiden kanssa maistuvat oikeasti hyvälle! Herkkupäivän pyrin pitämään kerran viikossa, jolloin saa syödä mitä vaan makeaa. Nyt voin varmaksi sanoa että yhden kilon olen saanut heivattua pois itsestäni, jee!
Alussa jaksoin jumpata kuulokkeet korvilla aika paljonkin, mutta ilmeisesti tämä sateinen yhä pimeämpi syksy alkaa vaikuttaa niin että ei ole todellakaan samalla lailla jaksamista. Samaan en kuitenkaan aio palata miten olin tottunut pitkään syömään, vaan aion edelleenkin hoikistua ja saada sen timmin vatsan. Vaikka siinä menisi sitten pitkään. Pikkuhiljaa tapahtuva muutos on varmasti itselleni se paras, sillä energiaa menee ylipäätään niin paljon muihinkin asioihin. :)
Tämä on sellaista aikaa omassa elämässä muutenkin, että käyn läpi todella paljon asioita liittyen siihen mihin suuntaan haluan elämääni muokata, mitä oikeasti haluan tehdä, ja ennen kaikkea millainen todella olen. :)
En halua elää elämääni niin että en edes tiedä mitä oikeasti haluan, vaan teen asioita vain muita varten. Jos niin on, niin mitä ne asiat ovat?
Suuria kysymyksiä, mutta ajattelen että niitä on tosi tärkeä miettiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti